Hei, mitä kuuluu selkä?

”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” on Selkäliiton ja Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten vuoden 2018 teema. Teemalla halutaan kannustaa ihmisiä huolehtimaan selästään ja suhtautumaan selkäänsä rakastavasti. Se muistuttaa meitä siitä kuinka paljon työtä selkä ja koko keho tekevät päivittäin hyväksemme kannatellen pystyasentoamme ja liikuttaen meitä paikasta toiseen. Olisikin tärkeää muistaa osoittaa kiitollisuutta ja huomiota omalle keholle pysähtymällä ajoittain kuulostelemaan sen todellista vointia. Kiireen keskellä kehon kuunteleminen ja siitä huolehtiminen valitettavan usein kuitenkin unohtuu.

Kehon arvostavaa kuuntelemista voit kokeilla tämän Kiitos keho -harjoituksen avulla, jossa pysähdytään hetkeksi osoittamaan rakkautta, kiitollisuutta ja myötätuntoa omaa kehoa kohtaan.

 

Kiitos keho -pysähtymisharjoitus

Ota mukava asento siinä missä olet. Istu selkäranka suorana ja rentona. Tunne alusta istuinluitasi vasten. Molemmat jalkapohjasi ovat tukevasti lattiaa vasten.

Tarkista, että hengityksesi kulkee vapaasti. Voit tuntea ilman lämmön tai viileyden hengityksesi virratessa sisään sieraintesi kautta aina vatsanpohjaan saakka ja sieltä takaisin ylös ja ulos sierainten kautta. Saatat kuulla ääniä ulkopuolelta, ja voit antaa niiden johdatella sinut yhä paremmin tähän hetkeen.

Nyt voit antaa huomiosi kohdistua jalkojen alueelle varpaisiin, jalkapohjiin, jalkateriin, pohkeisiin, sääriin ja reisiin. Suuntaa hengityksesi jalkoihin. Jokaisella rauhallisella sisäänhengityksellä ilmavirta kulkee alas jalkoihin, aina varpaisiin saakka ja ulos hengityksellä takaisin ylös ja sierainten kautta ulos. Kuinka paljon työtä jalkasi päivittäin tekevätkään vuoksesi, kantaen kehosi painon ja kuljettaen sinua paikasta toiseen. Voit halutessasi kiittää jalkojen aluetta kaikesta siitä mitä ne päivittäin sinulle mahdollistavat. Voit hengittää sisään kiitollisuutta ja sanoa aina ulos hengittäessäsi mielessäsi kiitos. Hengityksen mukana kiitos ulottuu jokaiseen jalkateräsi lihakseen, luuhun, ja soluun ja samalla voit ehkä tuntea alaraajojesi rentoutuvan.

Huomiosi siirtyy jalkojen alueelta lantion, pakaroiden, vatsan ja alaselän alueelle. Tälle alueelle sijoittuu moni tärkeä sisäelin. Voit kiittää tätä aluetta, sen jokaista elintä, lihasta ja solua siitä, että kaikki toimii, ihan itsestään. Hengitä tälle alueelle sisään kiitollisuutta. Halutessasi voit asettaa lempeästi käden tai molemmat kädet vatsasi päälle ja tunnustella hetken aikaa pallean rauhallista kohoilua hengityksesi tahdissa. Vie huomio nyt selkääsi. Kuinka selkäsi voi ja mitä se tarvitsee tällä hetkellä? Anna vastauksen nousta mieleesi.

Huomio siirtyy alaselästä yläselkään, rintakehän, keuhkojen ja sydämen alueelle. Hengitys on rauhallista ja sydän lyö tasaisesti. Voit halutessasi asettaa kätesi lempeästi rintakehän päälle sopivaan kohtaan. Voit hengittää tälle alueelle sisään kiitollisuutta ja kiittää rintakehän ja yläselän aluetta, kaikesta siitä mitä tämä alue mahdollistaa, sydämen lyönneistä ja jokaisesta sisään ja uloshengityksestä. Ne mahdollistavat sen, että olet tässä juuri nyt, elät ja hengität. Jokaisella uloshengityksellä voit sanoa mielessäsi kiitos.

Siirrä huomiosi seuraavaksi hartioiden seudulle, olkapäihin, käsivarsiin ja kämmeniin. Kuinka paljon tärkeitä asioita kätesi mahdollistavatkaan päivän aikana? Esimerkiksi syömisen, kirjoittamisen, nostamisen, kantamisen, halaamisen, silittämisen ja paljon, paljon muuta. Hengitä tällekin alueelle kiitollisuutta. Voit tuntea hartioiden ja käsien alueen rauhoittuvan ja lihasten rentoutuvan jokaisella sisään ja uloshengityksellä. Kiitos löytää ihan jokaisen kohdan käsissäsi.

Käsivarsista huomiosi siirtyy ylös kaulaan, niskaan ja koko pään alueelle. Tämä alue mahdollistaa ajattelun ja aistimisen, kuulemisen, näkemisen, haistamisen ja maistamisen. Siellä sijaitsee sinun ainutlaatuinen oma mielesi. Voit kiittää tätä aluetta, että se mahdollistaa esimerkiksi ajattelun, muistamisen, tietoisuuden ja kyvyn oppia uutta. Voit kiittää aluetta kaikesta siitä hyvästä ja kauniista, mitä se elämääsi tuo ja minkä se mahdollistaa. Hengitä sisään kaulan, niskan ja pään alueelle, ja jokaisella uloshengityksellä voit sanoa mielessäsi kiitos. Voit ehkä tuntea kaulan, niskan ja pään alueen rentoutuvan jokaisella uloshengityksellä hieman lisää.

Voit nyt tuntea koko kehosi päästä varpaisiin. Mitä kehollesi kuuluu ja mitä se tarvitsee tällä hetkellä? Anna vastauksen nousta mieleesi. Voit nyt kiittää koko kehoasi kaikesta siitä minkä se sinulle mahdollistaa, ja tuntea jokaisen sisäänhengityksen mukana kiitoksen kulkevan jokaiseen soluun, päästä varpaisiin saakka. Ehkä voit nyt tuntea kiitollisuuden koko kehossasi ja kehosi ympärillä. Kiitollisuus on kuin lämmin huopa ympärilläsi. Anna itsesi levätä muutaman hengityksen ajan tämän huovan lämmössä ja anna sen tuoman hyvän olon ja rakkauden imeytyä kehosi jokaiseen soluun.

Kiitä lopuksi vielä itseäsi siitä, että annoit itsellesi tämän hetken pysähdyksen keskellä kiireistä päivää. Tämä hetki on arvokas. Sinä olet arvokas ja täydellinen. Olet täydellinen juuri sellaisena kuin olet.

Milla Suomi
Toiminnanjohtaja
Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset

Blogitekstin on kirjoittanut Pirjo Saarnia, Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM, ravintokirjailija. Lisää Pirjon vinkkejä löydät osoitteesta Ravintomaailma.fi.

 

Arviolta noin miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta, joista suurin osa on selkäkipuja. Noin 90 % selkäkivuista luokitellaan idiopaattiseksi, jolloin kivulle ei löydetä syytä. Akuutit selkäsäryt tulevat ja menevät, mutta entäpä kun selkäkipu kroonistuu? Kipua saattaa kroonistaa psykososiaaliset tekijät kuten stressi tai pelot, mutta yhtä lailla sopimaton kuormitus, joka voi aiheuttaa selkään kudosärsytystä ja tulehdusta. Mutta entäpä ravinto? Miten ravinnolla ja muilla elintavoilla voidaan vaikuttaa krooniseen kipuun?

Oma kiputaustani

Olen työskennellyt ravitsemusalalla noin 20 vuoden ajan. Lääkäriaseman vastaanotollani käy paljon myös kipupotilaita. Itsekin olen ollut vaihtelevasti kipupotilas jo lähes kymmenen vuoden ajan. Omat selkävaivani oireilivat jo nuoruusvuosina, mutta todelliset selkäkivut alkoivat nelikymppisenä. Välilevyn pullistumien lisäksi magneettikuvauksessa todettiin lievää selkäydinkanavan ahtaumaa, Modic-muutoksia, SI-nivelen luutumista sekä molemmilta vanhemmilta perittyä alkavaa nivelrikkoa.

Kivun taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää

Kun vuosia sitten sain tyrmäävän selkätuomioni, jäin melko yksin diagnoosini kanssa. Pitkäaikaisten selvittelyiden ja oivallusten jälkeen opin ymmärtämään oman kipuni syitä sekä kipua pahentavia ja helpottavia tekijöitä, jonka myötä kivun hoidosta tuli helpompaa. Havaitsin myös selkeitä yhteyksiä ravinnon ja kivun välillä, ja nämä oivallukset vahvistuivat tutkimustiedon ja asiakastyön myötä.

Yleensä kroonisen kivun taustalta löytyy useita tekijöitä; rakenteellisia sekä ruokavalio- ja elintapatekijöitä. Kun tuntee mahdollisimman hyvin oman kipunsa syyt ja siihen vaikuttavat tekijät, pystyy myös hoitamaan ja lieventämään kipuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Puutteellinen tieto lisää tuskaa ja ahdistusta, ja esimerkiksi väärät ruokavaliotekijät tai liikuntamuodot voimistavat kipua.

Ruokavaliolla apua kiputiloihin

Ruokavalion ja kivun yhteydestä puhutaan vielä melko vähän, vaikka aiheesta on jo saatavilla tutkimustietoa ja käytännössä yhteys on hyvin havaittavissa. Useimmat tutkimukset osoittavat, että kroonisten kiputilojen taustalla on usein antioksidanttien puutetta ja oksidatiivista stressiä eli voimakasta tulehduskuormitusta. Matala-asteisella tulehduksella on suora yhteys kipuun, sillä tulehdus aktivoi kipuhermopäätteitä ja kivun välittäjäaineita, muun muassa bradykiniini –nimistä välittäjäainetta.

Kehoon syntyy matala-asteista tulehdusta ja voimakasta hapetusstressiä monista eri syistä; tulehduspesäke voi löytyä suusta, suolistosta tai keskivartalokiloista. Tulehdussolut vaeltavat ympäri kehoa ja aktivoituvat monista tekijöistä, muun muassa vääristä ravintotekijöistä, ruoan voimakkaasta kuumennuksesta, tupakoinnista tai piilevistä ruoka-allergioista.

Tutkimusten mukaan monissa kroonisissa kiputiloissa on usein puutetta D-vitamiinista, B-vitamiineista sekä tulehdusta sammuttavista antioksidanteista ja rasvahapoista. Koko keho, mukaan lukien solukalvot, lihakset, hermosto ja aivot tarvitsevat riittävästi välttämättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja toimiakseen optimaalisesti. Oleellisen tärkeää on myös opetella valmistamaan ruoka niin, että siitä ei synny tulehdussoluja aktivoivaa tulehdusruokaa. Myös suoliston mikrobisto on avainasemassa. Suolistoa hoitamalla ja rauhoittamalla vaikutetaan pikku hiljaa myös tulehdukseen ja välittäjäaineiden toimintaan.

Marjojen sisältämillä polyfenoleilla on voimakas tulehdusta hillitsevä vaikutus. Marjojen moninaiset tehoaineet vaikuttavat kipuun osallistuvien entsyymien ja välittäjäaineiden toimintaan. Kroonisen kivun omaavan onkin tärkeä syödä kotimaisia marjoja runsaasti, sillä niiden avulla sammutetaan elimistön tulehduspesäkkeitä ja tankataan elimistön antioksidanttivarastoja. Myös gluteenin välttämisestä saattaa olla apua. Gluteenin ja kivun yhteyttä on tutkittu muun muassa fibromyalgiapotilailla. Gluteeni ei aiheuta ongelmia kaikille, mutta monelle se aikaansaa vatsa- ja suolistovaivojen lisäksi lihasten ja nivelten jäykkyyttä ja kipuilua. Gluteeniton ei kuitenkaan koskaan saisi tarkoittaa viljatonta tai vähäkuituista, sillä riittävä kuidun saanti on edellytys terveyttä edistävälle ja painonhallintaa tukevalle laajakirjoiselle suolistomikrobistolle.

Tärkeä painonhallinta

Monen kivun taustalla on ylipainosta johtuvaa tulehduskuormitusta. Erityisesti keskivartalolla oleva ylipaino on aktiivinen tulehduspesäke. Joskus jo muutamankin kilon ylipaino lisää kipuja.  ”Väärässä” kohdassa oleva lisäpaino voi muuttaa selkärangan asentoa haitallisella tavalla, jolloin virheasennon myötä aikaansaadaan selkään jatkuvaa kudosärsytystä tai hermopuristusta. Jo pienelläkin painonpudotuksella voi olla suuri merkitys kipuun, sekä rangan asentomuutoksen että tulehduskuormituksen vähenemisen myötä. Painonpudotuksesta ei kuitenkaan saisi olla stressaavaa, sillä stressi jumiuttaa kehoa entisestään ja tutkimusten mukaan lisää kipuja myös itsenäisesti. On tärkeää löytää mieluisa, turvallinen ja käytännössä toteutettava painonpudotusruokavalio.

Elintapatekijöiden tärkeä merkitys

Selkäkipua ja kroonista kipua on hyvä miettiä kokonaisvaltaisesti. Sopivan liikuntamuodon löytäminen on tärkeää. Säännöllinen, itselle soveltuva liikunta, esimerkiksi omalle selälle muokattu jooga- ja pilatesharjoitus, työn tauottaminen ja tärkeän rentoutumisen opettelu ovat kaikki tekijöitä, joilla aikaansaadaan paljon hyvää.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: oikeat ravintotekijät. Ruoalla on merkittävä vaikutus myös kipuun. Monien ravitsemusneuvonta-asiakkaiden tavoin olen tämän itsekin kokenut. Oikean tiedon, täsmäliikunnan, painonhallinnan ja tulehdusta sammuttavan ruokavalion myötä kipupotilaskin voi elää kivuttomampaa elämää. Kroonisia kipupotilaita auttaakseni olen laatinut selkeitä ja turvallisia ravitsemus- ja painonhallintaohjeistuksia Ravintomaailma.fi –verkkopalveluuni. Näistä turvallisista ohjeistuksista saavat apua myös ne kipupotilaat, joiden on vaikea päästä lääkäriasemalle laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Palvelu löytyy osoitteesta: www.ravintomaailma.fi.

Nyt sinulla on mahdollisuus liikkua kanssamme toukokuussakin! Olemme lisänneet liikuntaryhmiä nyt myös toukokuulle suuren kysynnän vuoksi. Ilmoittautuminen toukokuun liikuntaryhmiin alkaa tiistaina 3.4.2018 klo 10.00. Ilmottautuminen tapahtuu ensisijaisesti nettisivujen kautta, josta löytyy myös tarkat lajikuvaukset. Mikäli sähköinen ilmoittautuminen ei onnistu, voitte myös ilmoittautua soittamalla toimiston numeroon 044 360 0201. Tämän linkin kautta pääset ilmoittautumissivulle.

Toukokuun liikuntaryhmät alapuolella:

Helsinki

Oltermannintie sali                       ti 17-18 selkäjumppa       24.4.-22.5. 4 krt                         24 e

Yrjönkadun uimahalli*               ke 15-15.45      vesijumppa       25.4.-30.5. 6 krt                         39 e

Kampin liikuntakeskus              ke 16-17         selkäjumppa     25.4.-30.5. 6 krt                         36 e

Studio Sfinksi                              ke 17.30-18.30 pilates          25.4.-30.5. 6 krt                         57 e

Kampin liikuntakeskus             ke 18.30-19.15 vesijumppa     25.4.-30.5. 6 krt                         39 e

Kampin liikuntakeskus              ke 19.15-20.00 vesijumppa     25.4.-30.5. 6 krt                         39 e

*Ryhmä vain naisille

Vantaa

Myyrmäen urheilutalo              ma 18-19 kehonhuolto        7.5.-28.5. 4krt                           24 e

Tikkurilan uimahallin Sali           ke 17-18 selkäjumppa      2.5.-23.5. 4 krt                          24 e

Myyrinkoti                                  ke 17-17.45      vesijumppa       25.4.-30.5. 6 krt                         39 e

Myyrinkoti                                  ke 17.45-18.30 vesijumppa     25.4.-30.5. 6 krt                         39 e

Espoo

Ruusutorpan koulu                  ma 19-20 selkäjumppa         7.5.-11.6. 6 krt                         36 e

Ruusutorpan koulu                  ti 18-19 pilates                     8.5.-12.6. 6 krt                         57 e

Leppävaaran uimahalli            to 19-19.45 vesijumppa          3.5.-31.5. , ei 10.5. 4 krt          26 e

 

Ei-jäsenille hinta + 15 e kuuden kerran kurssista, +10 e neljän kerran kurssista.

Tervetuloa katsomaan valokuvanäyttelyä, joka sisältää tietoa siitä miten edistät selkäsi hyvinvointia. Näyttely esillä seuraavasti:

Entressen kirjasto
9.4.-4.5.2018
Siltakatu 11, Espoo

Kuntosalikurssit ovat viiden kerran mittaisia lyhytkursseja, joissa harjoitellaan pienryhmässä (maks. 10 hlöä). Kurssin tavoitteena on oppia hyödyntämään kuntosalia harjoitteluympäristönä ja oppia oikeanlaiset harjoitustekniikat. Kurssi sisältää kuntasaliharjoittelun periaatteita teoriassa ja käytännössä koko keholle. Kurssi soveltuu kuntosaliharjoittelua aloitteleville tai kuntosaliharjoittelun perusteita kertaaville. Kurssilta saadaan mukaan kirjallinen kuntosaliohjelma.

Kuntosali starttikursseja on kaksi:

  • Espoossa 6.3.-3.4.2018 klo 17.30-18.30, Revontulentie 8
  • Helsingissä 26.4.-31.5. klo 17-18, Oltermannintie 8

Kuntosalikurssin hinta on 95€/ 5 kertaa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä!